tiistai 8. lokakuuta 2013

Kehonhuoltopäivä

Jes!
Tänään pidän hyvin ansaitun lepopäivän ja panostan kehonhuoltoon. Tässä olis nyt 19 treenipäivää takana...ihan liikaa. Lepoa tarvitsee oikeasti minimi yhen päivän viikossa. Näin se vaan hurahti, mutta kylläpäs alkoi jo mieltäkin painaa tuo rasitus.

Toissapäivänä en saanut millään mitään positiivisia ajatuksia päähäni. Salilla tuntui olkapäätreenin aikana kuin mulla ei olis lihaksia enää ollenkaan, että ne olis vaan kadonnut ja aloin ihan stressaantuneena pelätä, että mun lisääntyneet cardiot on aiheuttanut lihasten menetystä. Ehkä en olekaan tasapainottanut cardioita ja ruokavalion oikein? Olkapäät näytti peilissä täysin litteiltä, enkä edes pumpin aikana nahnyt niissä mitään volyymiä.

Tyrmistyneenä kävelin huonojen treenien jälkeen takaisin kotiin tekemättä cardiotakaan kunnolla. En viitsinyt enää tehdä sitä ennen kuin tiedän mistä tässä oikeasti on kyse. Oliko se lihasten menetystä? Kotiin tullessani seisoin suihkussa ehkä tunnin miettien mitä seuraavaksi teen. Päädyin juttelemaan eräälle ystävälle, joka tietää vähintään yhtä paljon näistä asioista kuin minäkin.

Tulos olikin sitten sellainen, että mun pään sisällä se vika on, eikä treenissä tai ruokavaliossa. Kaikki kuulosti hänenkin mielestä oikeen hyvältä, tosin voisin nukkua enemmän. Liian pienellä määrällä unta keho voi alkaa ottaa lihaksista energiaa. Nukkuminen kuulostaakin aika hyvältä...jos siihen löytyisi aikaa. En oikein tiedä mistä sitä aikaa repäisen. Nytkin mokasin kun heräsin turhaan kuudelta, sillä huomasin vasta nyt että koulu alkaa 9:40. Noh, jäipähän aikaa kirjoitella tännekin...Käytän sitten aikani hyvin.


Tuon juttutuokion jälkeen olo parani huimasti, ja eiliset treenit menikin ihan nappiin! Osasin taas nähdä kehityksen ja sen, että kyllä ne lihakset siellä vielä on. Pääkoppa siis vaan kuntoon ;)

Takaisin kehonhuoltoon! Tänään pidän siis lepopäivän, pääsen hierontaan, istun saunassa, venyttelen ja menen aikaisin nukkumaan. Töitä mulla tosin on, mutta eipä se minuu haittaa ollenkaan. Kävi melkoinen tuuri, että mun kolmen tunnin hypyn aikana sain ajan hierojalle ihan kouluni vierestä! Mälsää tulla kouluun, istua siellä reilu tunnin, ja sitten joudun odottamaan kolme tuntia ennen viimeistä opetusta. Nyt sain ajan hierontaan heti ensimmäisen tuntini jälkeen. 60min jalkahieronta edessä, eikä hermostuta sitten ollenkaan...reiden on olleet niin hemmetin jumissa, että ei voi olla jännittämättä tunnin jalkahierontaa urheiluhierojalla. Mun onnekseni lauantain treeneistä jumitus ei enää jäänyt kuin muutamaksi päiväksi, eli pahin on jo takana. Saa nähdä montako kyyneltä valutan :D

More about that later. Hauskaa tiistaita everibadi!

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Mind Is Everything

Vessanpönttö.

Viikon tokat jalkatreenit meni loistavasti! Ei se pieni jumitus haitannut ollenkaan. Oksu meinas lopussa tulla, mutta sehän on vaan hyvä merkki :-) tunnen oman kroppani jo todella hyvin, joten tiedän milloin paha olo on hyvistä treeneistä, ja milloin jostakin ihan muusta. Jälleen kerran kehotan kaikkia kuuntelemaan omaa kroppaansa, ja jos tuntuu pahalta niin ei kannata väkisin jatkaa treeniä. Sitten jos vaan väsyttää tai vähän lihakset tärisee niin ei muuta kun vetämään täysillä treenin loppuun! Tekosyitä ei hyväksytä.

Vedän omat treenini nyt hyvin usein huppari päällä. Aamulla cardiolla käytän jopa pitkiä housujakin, jotta sais ihan kunnolla hien valumaan. Mua tuskin tulee paljon näkemään ilman hupparia vähään aikaan. Ihan vaan koska siksi :)

Foood

Tänään aamulla tuntui cardio vähän vaikealta, kunnes kuuntelin pienen pätkän Kai Greenen filosofisia ajatuksia ja mielipiteitä :D en itse ole mitenkään filosofinen, mutta saan aivan hitonmoista puhtia ja motivaatiota aina kuunnellessani Kaita. Koko mies vaan hehkuu motivaatiota ja inspiraatiota. Jos ette vielä tunne Kai Greeneä, niin käykää ihmeessä vaikka YouTubessa vähän tutustumassa. Kaista on muutama dokkarikin. Watch them.


Nyt olis jo olkapäätreenin vuoro! Bongatkaa mut Olariumista :-)

perjantai 4. lokakuuta 2013

Keep that target in mind

04:30

Taas soi siis herätyskello klo 04:00 ja viideltä olin jo juoksumatolla. Herään neljältä jotta kroppa ehtii vähän herätä ennen kuin lähten treenaamaan. Näin saan ainakin itse paljon enemmän irti treenistä! Kuunnelkaa kroppaanne ja tehkää niin, kuin teille itsellenne sopii parhaiten. Älkää vaan seuratko kaikkea mitä muut tekee, vaan oppikaa tuntemaan itsenne. Kaikki me ollaan erilaisia!

Tänään tuntui vähän vaikealta nousta aamulla. Väsy alkaa iskeä. Tosin ehdin nukkua vain noin 5 h, joten sekin varmasti vaikuttaa energiaan. Pienesti pakotin itteni sitten nousemaan, vaikka päässä pyöri vain ajatuksia kuten "ei tänään ehkä tarvitse tehdä aamucardiota..." "liian väsynyt, haluan vaan takaisin peiton alle lämpimään" jne. Näitä ajatuksia pitää vältellä. Työntäkää ne sivuun. Aamulla oli aivan hemmetin kylmä nousta sängystä, mutta joskushan sieltä pitää kuitenkin pötkiä pois, joten miksi ei nyt. Heti kun näitä ajatuksia alkoi satelemaan mun päähän, muistutin itseäni siitä, minkä takia tätä teen. Muistutin itseäni mun tavoitteesta, ja motivoin itseäni sillä. Sen jälkeen ei ollutkaan enää millään tavalla vaikeaa lähteä reippaasti liikkeelle.

Asettakaa itsellenne tavoite. Jos teillä on selkeä tavoite mielessä, on myös helpompaa pysyä oikealla tiellä sitä kohti. Jos tavoitetta ei ole, tai jos se on jotenkin epäselvä "nojoo haluisin nyt tämmöseks tai tämmöseks", ei siitä tule mitään. Hetken pysytte kurissa, mutta nopeasti sitä repsahtaa ja ehkä jopa kokonaan luovuttaa ja lopettaa koko homman. Aseta. Itsellesi. Tavoite.


Kroppa alkaa olemaan nyt melko jumissa. Huomenna on taas jalkatreenit, joihin mun takareidet ei kyllä ole vielä valmiit. Venytellyt oon joka treenin jälkeen, varsinkin jalkoja, jotta saisin niitä avattua, mutta on ne vaan niin tiukasti jumissa ettei ole kunnolla palautuneet. Vedän kaks jalkatreeniä viikossa. Nämä viimeisimmät oli kyllä aika rajut. En ihmettele jumitusta. Pitääpä tästä alkaa taa käymään hieronnassa ja muutenkin vähän lisäämään kehonhuoltoa...

Nyt tää tyttö lähtee saunaan ja vielä viimeisen kerran availemaan jalkoja ennen huomisaamun jalkarääkkiä!

torstai 3. lokakuuta 2013

LEGDAYBABY

Mukavat vaatteet, cappi, kuulokkeet ja huppari kaiken päälle.
Shut the rest of the world out and FOCUS!

Kuvat eilisistä jalkatreeneistä. Kyllä muuten tuntuu. Herran jestas, en yhtään ihmettele ettei tänään ole ollut oikein energiaa :-D vedin 2 h treenit isoilla painoilla ja vain lyhyeillä palautuksilla. Nmfrghs hyvä kun pystyy vessanpöntölle istua. Toimi mulla kyllä tosi hyvin toi pois sulkeutuminen, kun pystyin keskittymään vaan siihen omaan treeniin, enkä ihmisiin mun ympärillä. Vaihdoin myös vähän liikkeitä ja keskityin paljon tekniikkaan ja siihen, että lihaksissa oikeasti tuntuu oikeissa paikoissa. Painoja en siitä huolimatta laskenut :-) heavy as we go!


Tänään heräsin neljältä aamulla. Siis 04:00. Salille. Aamucardio. Jep.
Huomenna sama juttu, mutta yritän keksiä jotain vaihtelevuutta juoksumatolle ja kuntopyörälle. Olisko huomenna ehkä HIITin aika...Aina takas tullessa on muuten vielä ihan pimeetä. Tuntuupa oudolta! Herään siis näin aikaisin, jotta ehitisin tehdä mun cardion ennen koulua. Aina kasin aamuina on pakko herätä jo neljältä, jotta ehin hoitaa kaiken ja lähteä ajoissa kouluun. En kehota ketään nousemaan näin aikaisin, jos siihen ei ole hyvää syytä :D synkkää kun on niin pimeetä ja kylmää...

Dat face after morning cardio is done...

Ei muuta. Huomenna on vatsa-selkä-pohkeet ja sitten onkin jo viikonloppu. Nyt kaikki kasvattamaan lihaksia...eli nukkumaan!

tiistai 1. lokakuuta 2013

Before breakfast


Tokavika koe takana. Onneks näitä koeviikkoja ei ole enää montaa jäljellä...pitäis ehkä alkaa jo päättää mitä teen lukion jälkeen. Mahdollisuuksia ja ideoita on niin paljon :D saa nähdä. Ykkösenä taitaa kyllä olla se PT:ksi opiskeleminen.

Nuhanenä teiki tänään n. 60min cardion juoksumatolla klo 6 aamulla. Kokeilin lopuksi ihan hyvin vuoksi stepperiä, mutta ei multa kyllä luonnistunut yhtään :D joku saa opettaa mulle stepperin salaisuudet...kone ilmoitti mulle koko ajan, että mun pitää "harjoitella rytmitystä"!
Oli pimeetä vielä kun tulin takaisinkin, hah. Only in Finland...onneks kohta pyöräytetään kelloja tunnilla taaksepäin. Saadaan sillä ainakin hetkeksi vähän valoisampia aamuja.

Kohta on ruoan ja pienten nokosten aika, sieltä töihin, ja töistä salille. Olkapäät saa tänään kyytiä! Hauskaa tiistaita!:-)

maanantai 30. syyskuuta 2013

Chase your Dreams


Onpas sitä oltu laiskana tän blogin suhteen. Helposti vierähti taas kuukaus viime postauksesta...On mulla tosin pieni syykin tähä, nimittäin kirjotukset. Kirjoitin kaks ainetta nyt syksyllä ja keskityin melkein koko syksyn vaan niihin, treenin ohella. Nyt on kuitenkin nekin tehty, joten jää taas enemmän aikaa blogiinkin!:)

Treenit on kulkenu todella hyvin! Dieettikin alkoi, joka alussa meni sujuvasti, mutta vähän väliin on tökkinyt melko pahasti. Tietenkin tulee sellaisia päiviä, jolloin en jaksa edes ajatella, mutta ne on vaan kestettävä. Sellaisia päiviä tulee aina olemaan, mutta kun niitten yli pääsee, niin kaikki kulkee taas hyvin. Don't stop when you're tired, stop when you're done.

Olin tässä ihan äsken muutaman päivän kipeenä. Vieläkin on nenä melko tukossa ja nesteet senkun kertyy kroppaan, mutta kyllä se siitä. On ollut aika kamalaa katsoa itseään peilistä, kun posket on ihan turvonneet ja pyöreät :D nojaa. Tänään pääsin taas salille vetämään hyvät reilu 2 h treenit hauiksille ja ojentajille!
Salilla oli muuten tänään kaks nuorta tyttöä, jotka tais vähän pitkällä silmällä tuijottaa minuu. Hihittivät aina kun kävelin ohi. Melkein aloin itsekin nauraa, kun niin teineiltä vaikuttivat :D ihan sellaisia laihoja nättejä tyttöjä siis, joille itse taisin jo olla vähän liian iso. Ensimmäistä kertaa ikinä, en kuitenkaan välittänyt ollenkaan. En siis ollenkaan. Mä olen mitä olen, teen mitä rakastan, ja pysyn omana itsenäni. Ihan sama mitä muut ajattelee. Katseisiinkin alkaa tottua, vaikka niitä tulee vaan lisää ja lisää mitä enemmän kehittyy. Näköjään ei oikein missään olla totuttu edes vähän lihaksikkaampiin naisiin, sillä mähän en ole vielä mitenkään erikoisen lihaksikas. Ainakaan omasta mielestäni. Sitten jos joku jää katselemisesta kiinni, niin sen kun itse hymyilee vaan takaisin ;) sen seurauksena on tullut muutama juttelemaankin!

Tässähän sitä sitten mennään. Päivityksiä tulee nyt toivottavasti vähän useemmin, kuin mitä viimeaikoina on tullut. Jos ei, niin valittakaa mulle, niin että muistan kirjoittaa :-)
Ciao.


Olympia 2013

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Itsekriittisyydestä

Siuntio! Tuo ihana Siuntion kylpylä Rantasipi Span kuntosali. I've been missing you. Siellä ei vaan saa aikaseks muuta, kuin hyvät treenit ;) tänään tein olkapäät-takaolkapäät +cardiot, mutta en mitään kamalan raskasta cardiota, sillä jalat on vielä vähän herkillä toissapäivästen jalkatreenien jäljiltä. Tosi hyvin sain kuitenkin pidettyä jäykkyyttä poissa tällä kertaa! Venyttely kannattaa ;) reilut 2,5h hujahti kuitenkiin tänään ihan noin vain. Niin se aika rientää, kun on hauskaa! Muutaman tutun naamankin näin.
Pitää vissiin poseerausta vielä vähän harjoitella..."vähän"...

Asiasta toiseen, nykyään huomaan että musta on tullut aika itsekriittinen. Luin aikaisemmin tänään yhden Mika Nyyssölän tekstin itsekriittisyydestä, ja tajusin, että hei tuohan kuvastaa ihan mun omaa ajattelutapaa. Itsekriittisyys voi olla taakka, ellei sitä osaa kääntää positiiviseksi voimavaraksi. Saa olla kriittinen, ja joskus se kannattaakin, mutta pitää aina muistaa pitää ajatuksensa kurissa eikä antaa niiden ajelehtia. Siinä käy sitten helposti niin, kuin mullekin on nyt käynyt.

Havahduin yhtäkkiä, kun huomasin näkeväni peilistä vain mun negatiiviset puoleni. Ikään kuin mitään positiivisia ei ollutkaan. Itken oikeasti todella harvoin, mutta viime viikolla kyyneleet valui poskia pitkin muutamaankin otteeseen vihasta itseäni kohtaan. Aika rajusti kuvailtu, mutta tuolta musta silloin oikeasti tuntuikin. Aloin silloin ihan tosissaan miettimään, että miksi näin on päässyt käymään. Koin itseni pieneksi, voimattomaksi lylleröksi. Noh, mitä asialle voi tehdä?

Töitä. Tiedostaessani oman ajattelutapani, olen ottanut ison askeleen eteenpäin. Tästä se kehittyminen positiivisemmaksi voi alkaa!:)

Pieniä askelia. Aloitin yrittämällä joka päivä sanoa yhden hyvän puolen itsestäni, tai yhden asian jonka olen sinä päivänä saavuttanut. Omaa itseluottamustaan voi vähitellen vahvistaa, jos vain jaksaa yrittää. Minun minä-kuvani on väärä. Siinä mun ongelma, josta seuraa itsekriittisyyttä. Tosin taidan aika suuresti verrata itseäni fitnesskilpailijoiden kisakuntoon, jossa en siis todellakaan ole, ja josta olen unelmoinut jo kauan enkä saa kuvaa päästäni pois. Taisi upota niin syvälle, että mun pääni jatkuvasti näytti tuota kuvaa ja vertasi sitä omaan kroppaani, josta oli sen takia tullut se lyllerö jona itseni koin.

Tästä ei voi muuta kun oppia. Ei saa antaa väärien kuvien ottaa valtaa, eikä kannata verrata itseään toisiin. Verratkaa itseänne omaan kehitykseenne!

Tnx bye!